Open main menu

Election candidates 2006/ArnoLagrange/statement/Fi

VaaliohjelmaEdit

Se, että käsittelen vaaliohjelmassani vain kielikysymystä, voi vaikuttaa kevytmieliseltä, mutta niin kauan kuin tätä ensisijaista ongelmaa ei ole ratkaistu, on minun mielestäni mahdotonta todella syventyä muihin asioihin. Miten olisi mahdollista osallistua keskusteluun jostakin tärkeästä kysymyksestä, kun kielimuurin vuoksi minä samoin kuin suuri enemmistö käyttäjistä en voi kunnolla ymmärtää mistä keskustellaan? Meta-sivustolla (esimerkiksi tämän äänestyksen yhteydessä) tosin jossakin määrin yritetään kehittää monikielisyyttä, mutta suurin osa keskusteluista meta-sivustolla, IRC:issä ja sähköpostilistoilla (esim. Foundation-l) käydään vain ja yksinomaan englannin kielellä. Olen yrittänyt osallistua joihinkin kysymyksiin, mutta päälleni ryöppyää jatkuvasti liian laajoja englanninkielisiä tekstejä ja viestejä: ne eivät ole tarpeeksi lyhyitä ja ytimekkäitä, niissä ei ole yhteenvetoa, puhumattakaan monikielisestä yhteenvedosta. On selvästi niin, että englannin kielen käyttöön tottuneet henkilöt (puhuvat he sitten englantia äidinkielenään tai ovat muuten tottuneet sen päivittäiseen käyttöön) eivät ole lainkaan tietoisia siitä, että he jättävät syrjään kaikki ne, jotka eivät osaa kieltä yhtä hyvin kuin he itse. He eivät välitä ilmaista asioita lyhyesti ja ytimekkäästi, täyttävät tärkeitä asioita käsittelevät viestit merkityksettömillä sivuseikoilla, slangiin tai ammattikieleen kuuluvilla sanoilla, lyhenteillä joita ei löydy sanakirjoista eikä muualtakaan. Siksi edes kohtalainen englannintaito ei riitä keskusteluihin perehtymiseen, kun aikaa ei ole käytettävissä rajattomasti.


Kielten moninaisuusEdit

Kielten moninaisuus on ihmiskunnalle valtavan tärkeä rikkaus. Wikimedia-projektien monikielisyys näyttäisi tunnustavan tämän tosiasian: onhan tietojen tarjoaminen ihmiskunnalle järkeenkäypää vain, jos tietoja tarjotaan niistä kiinnostuneen ihmisen kielellä. Sama koskee myös sen järjestelmän toimintakieltä, jolla tietoja tarjotaan.


 
Kaavio joidenkin kielten keskinäisestä suuruudesta maailmassa koskien kaikkia puhujia, äidinkielisiä puhujia, taloudellista asemaa, verkon käyttäjiä, nettisivuja ja Wikipedia-artikkeleiden määrää


Englannin kielellä on historiallisten ja taloudellisten syiden vuoksi nyt hallitseva asema maailmassa, internetissä ja Wikimedia- projekteissa. Ensin brittien valloitukset levittivät kielen Iso- Britannian eri osiin, sitten kaikkiin maanosiin joissa Britannian imperiumi valloitti alueita, alistaen ja verta vuodattaen. Myöhemmin, ennen kaikkea kahden maailmansodan vuoksi, Yhdysvalloista tuli maailman taloudellisesti ja sotilaallisesti mahtavin valtio. Englannistahan tuli myös kaikkien niiden maahanmuuttajien kieli, jotka Yhdysvaltoihin asetuttuaan menettivät oman kielensä. Tietotekniikka, internet ja Wikipedia syntyivät näissä olosuhteissa, ja näillä aloilla englannin kielellä on ylivertainen asema, koska englannin puhujilla (yhdysvaltalaisilla, kanadalaisilla, briteillä, australialaisilla jne) on parempi taloudellinen asema kuin muulla maailmalla. Näissä maissa on enemmän tietokoneita, enemmän ihmisiä joilla on yhteys internetiin. Lisäksi monet muunkieliset ihmiset lukemattomissa muissa maissa tunnustavat englannin väistämättömän aseman maailmankielenä, jota heidän on välttämättä osattava, niin että he alkavat käyttää englantia jopa puhuessaan keskenään (jess, jess!). Näin ollen englanti, joka on vain yksi maailman 6.700 kielestä, ja jota vain pieni osa ihmiskunnasta puhuu äidinkielenään, on saanut suhteettoman valta- aseman internetissä ja Wikimedia-projekteissa. Useimmat projektien osanottajet eivät edes ole tietoisia tilanteesta ja sen aiheuttamista haitoista: enemmistö ihmiskunnasta, ja myös enemmistö Wikimedia-projektien osanottajista, jätetään yksinkertaisesti sivuun ja hiljennetään.


Miten tilannetta voi parantaa?Edit

Kun jollakin kielellä on näin ylivoimainen asema järjestelmässä, on tietysti kovin vaikea parantaa tilannetta, koska ne jotka eivät siitä kärsi, eivät lainkaan halua muuttaa sittä, kun taas ne jotka kärsivät nykytilanteesta eivät voi edes saada ääntään kuuluviin. Kun itse nostan kysymyksen esiin, minulta kysytään, miten minä voisin osallistua päättävän elimen työhön kun en osaa englantia riittävän hyvin. Tilanne vaikuttaa siis mahdottomalta ratkaista. Jos tänään järjestettäisiin äänestys Wikimedia-projektien piirissä kysymyksestä "Häiritseekö englannin kielen nykyinen valta-asema sinua, ja haluatko, että Wikimediasta tulisi todella monikielinen, niin että kaikki tärkeät keskustelut olisivat saatavissa useilla kielillä?" on hyvin todennäköistä, että enemmistö äänestäjistä vastaisi: "Ei, englannin valta-asema ei häiritse minua (osaan englantia hyvin), monikielisyys on pelkkää painolastia josta minä en välitä". Tilanteen parantaminen vaatisi, että nykyiset osanottajat yrittäisivät avata ovea nyt syrjään jätetyille mahdollisille osanottajille.

tradukota al la finna

RatkaisumallejaEdit

Al la nuna uzado de preskaŭ nur la angla kaj nurokaza klopodo apliki multlingvecon, estas perspektivoj :

  • starigi realan multlingvecon, difininte iajn regulojn :
    • al ĉiu debatero (propono, diskuto, baloto, decido) en kiu ajn lingvo estu provizata konciza resumo
    • ĉiu debatero estu tradukata en iuj difinitaj lingvoj (ekz tiuj de la plej gravaj vikipedioj) en iu difinita tempo
  • multlingvismo havante la malavantaĝon esti peza kaj malrapida, perspektivigi la ekuzon de neŭtrala helplingvo kiu rolus kiel laborlingvo por ĉiuj antaŭ kiu ĉiuj starus egale ĉar ĝi ne estas la nacilingvo de iuj kaj pli malfrue pene kaj neniam ĝisfine lernita lingvo por aliaj kiuj povas esprimiĝi per ĝi nur kun embaraso.
    • ĉar nun neniu helplingvo estas tuje aplikebla difinenda estas aplikkalendaro
      • 1 - decidi pri la uzado de helplingvo
      • 2 - decidi kiun helplingvon elekti (Esperanto, Ido, Interlingvao, Loĵbano, ...)
      • 3 - difini provperiodon dum kiu volontuloj lernos la lingvon, kaj ekuzos ĝin apud aliaj lingvoj laŭ multlingva plufunkciado
      • 4 - post tiu provperiodo, se la proceso estas sukcesa, redifini la regularon pri lingvouzo : la debatoj okazu precipe en la helplingvo, tradukoj estu provizataj por plufunkcii multlingve.

Mahdollisia yhteiskieliä:Edit

  1. Esperanto : la plej taŭga, plej maturiĝinta, plej disvolvita laŭ vortprovizo, elprovado de la lingvouzo far miloj da parolantoj dum pli ol jarcento el ĉiuj kulturoj de la mondo, kultura produktado (literaturo, sciencaĵoj, terminologioj). Vivanta tutmonde disvastigita uzantaro. Al la aliaj kandidataj helplingvoj mankas la menciita disvolviĝo. Hodiaŭ estas nur kelkdekoj da uzantoj de tiuj lingvoprojektoj en tre malmultaj landoj.
  2. Ido : malsamas de esperanto per kelkaj lingvaj ŝanĝoj.
  3. Interlingvao : tute latinida lingvo, facila por parolantoj de latinidaj lingvoj ne por la aliaj.
  4. Loĵbano : tute malmatura. Uzantaro estas tre malgranda. Vortprovizo estas neplena.
  5. aliaj : ankoraŭ pli malmaturaj, ankoraŭ pli malgranda uzantaro.